torstai 17. huhtikuuta 2014

Näköalojen huumaa

Aivan mieletön ensimmäinen päivä takana, vaikka näin seuraavana aamuna jaloissa vähän tuntuukin, että ei olisi kannattanut ahnehtia ihan niin paljoa yhtenä päivänä.

Aamu lähti käyntiin yllättävän pirteänä. Jetlag ei ole ollut lainkaan niin paha, mitä olisi voinut kuvitella. Molemmat nukuimme yhdeksään saakka lähestulkoon putkeen, eli Suomen aikaa neljään. Nukkumaan pääsimme yhden jäljissä. Aamulla ensimmäinen operaatio oli hyvän aamupalapaikan löytäminen. Sannilla toiveissa oli kunnon pancakesit, joten ensimmäinen vastaantuleva ei kelvannut. Onnistuimme ilmeisesti kiertelemään katuja niin, että ohitimme kaikki mahdolliset paikat, koska kävelimme usean kilometrin keskustaan saakka. Yövyin viime reissullani New Yorkissa keskustassa ja tiesin, että sen hotellin lähellä oli useampikin hyvä paikka, mutta tarkkaa sijaintia en muistanut. Siinä vaiheessa, kun nälkä oli ihan älytön ja kiukku meinasi iskeä, löysimme etsimämme vihdoin. Kunnon The Lumberjack-aamiaisen (munakokkelia, pekonia ja pancakeseja) jälkeen oli kaksi tyytyväistä matkaajaa.

Aamupalalta suuntasimme lähellä sijaitseville nähtävyyksille, ensimmäiseksi Grand Central Stationille. Siellä vähän aikaa pällisteltyämme jatkoimme matkaa kohteena Times Square. Matkalla näimme myös Chrysler Buildingin (ja sen suomalaisesta ruostumattomasta teräksestä tehdyn katon, kuten isäni minua lähtiessäni informoi). Times Square oli edelleen yhtä älytön, vaikka sen on ennen jo nähnytkin. Istuimme siellä hyvän tovin Tkts-pisteen portailla ja vaan olimme ja tuijottelimme ihmisiä.

Seuraavana kohteenamme oli Rockefeller Center. Katselimme hetken luistelukentän menoa ja kävimme sitten ostamassa liput Top of the Rock -näköalatorniin. Jonoa oli sen verran paljon, joten saimme liput reilun kahden tunnin päähän. Päädyimme tappamaan aikaa irkkupubiin, jossa televisiossa pyöri hämmästyttävää kyllä Eurooppalaista jalkapalloa. Minä join varsin tujukan, mutta hyvän appletinin ja Sanni cosmopolitanin. Puolisen tuntia ennen Top of the Rock -aikaamme lähdimme haahuilemaan sinne päin, koska tarjoilijat rupesivat katsomaan meitä ulos, koska emme juoneet enempää.

Kun vihdoin pääsimme Top of the Rockin ensimmäisistä porteista sisään,  jouduimme turvatarkastukseen, jossa lentokenttätyyliin läpivalaistiin laukut. Tämän jälkeen pääsimme jonottamaan vähän lisää, mutta jonottaminen kyllä kannatti. Maisemat olivat ihan mielettömät! Kulutimme maisemia katsellen hyvän tovin, mutta väsymys alkoi tässä kohtaa jo painaa, joten seuraavaksi suuntasimme kaupan kautta kotiin. Tajusimme, että emme olleet syöneet aamupalan jälkeen mitään, mutta kummallakaan ei ollut kunnon nälkä, joten emme menneetkään enää ravintolaan vaan päädyin kaupasta ostettuihin hedelmiin, jogurttiin ja mysliin.

Hotellilla uni iski varsin äkkiä, joten simahdin kymmenen jäljissä kuin saunalyhty. Hieman vielä matkaväsymys taitaa painaa.

Nyt uutta päivää aloittelemaan!

- Meri

Ps. Kuvia emme saakaan näkyville ihan heti, mutta perästä kuuluu!

Ei kommentteja: